sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Sateesta aurinkoon

 
Ensimmäinen viikko Etiopiassa takana. Toisaalta aika on mennyt tosi vauhdilla, mutta toisaalta tuntuu, että lähdettiin Suomesta jo monta viikkoa sitten. Ekoina päivinä iski aikamoinen ahdistus tästä kaikesta, vaikka olenkin nähnyt jo aiemminkin millasta täällä on. Jotenkin vain sadesää maalasi maiseman kurjemmaksi ja likaisemmaksi, vettä ja sähköä ei tullut, köyhät lapset näyttivät vielä köyhemmiltä ja nälkäisemmiltä, eläviä kanoja roikkui jaloistaan auton katolta.. Kaikki vaan tuntui iskevän vasten kasvoja sellaisella vauhdilla ettei siihen osannut varautua. Illalla itku ei ollut kaukana, ja mietin kestääkö mun pää oikeesti tän kaiken.

Onneksi aurinkoiset päivät muutti mielialan, tavattiin paljon vanhoja tuttuja ja päästiin osallistumaan koulun arkeen. Heti alkoi tuntua paremmalta. Yhtenä iltana sängyssä apinoiden ja hyeenoiden huutoja ja sirkkojen siritystä kuunnellessa havahduin ajatukseen, että oon vihdoinkin oikeasti onnellinen, että tultiin tänne :)

Haymanot veljensä Ayelewin kainalossa. Pikku-Haymis sai Suomesta tuliaisiksi kauan haaveilemansa rannekellon. Meinasi ratketa riemusta, ja on siitä lähtien esitellyt ylpeästi kelloa kaikille :) Suuri kiitos Satulle maailman onnellisimmalta kellon omistajalta!

Viikonloppu oli ihan mahtava! Auteltiin oppilaita arkihommissa ja pelailtiin ja hengailtiin heidän kanssaan. Aurinko porotti ja nokka paloi. Käytiin myös lauantaisaunassa! Sellainenkin täältä löytyy, suomalaisten rakentama, ihan kuin mökkisaunassa kävis :) Eilen illalla koettiin myös eka maanjäristys, niitä on täällä Hosainassa aika usein. Kuulostaa dramaattiselta, mutta tää oli ainakin niin pieni, että luulin ensin, että mun tuoli vaan heilahti. Tajusin vasta kun Salomon (meidän kämppis) sanoi, että toi oli nyt sellainen :D

Puutarhahommissa


Kymppiluokan tytöt tekevät itselleen valmistujaismekot.

Kampaamopäivä. Ysi ja kymppiluokkalaiset saavat opiskella parturi-kampaajan ammattia valinnaisaineenaan.


     
Koulun keittiö.


Kouluruokailu. Oppilaat auttaa ruoan valmistuksessa, sen tarjoilussa sekä tietty tiskaavat sitten ruoan jälkeen.


Tiskaushommia


Huomenna mulla alkaa opetus! Tosi jännää, mitähän siitä tulee.. Vanhemmat opettajat ei usko muhun tai mun opetukseen ollenkaan, niiden mielestä ilmeisesti aihe ei oo tärkeä, mä en ehkä osaa opettaa, tai ainakaan oppilaat ei välttämättä tuu mun tunneille. Onneks kuitenkin nuoremmat opet on toista mieltä, ne uskoo muhun ja ymmärtää tän asian merkityksen. Kaksi niistä on lupautunut mulle tulkiksi, niin että ei mun onneks ihan yksin tarvii selviytyä :) Tällä hetkellä vielä uskon että pystyn näyttämään kaikille, mutta saa nähdä oonko pian yksin siellä luokassa hienojen suunnitelmieni kanssa :D


Like a boss. Koulun oma lammas vahtii luokan ovea, sinne ei niin vain mennä.

Minna



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti