Loppurutistus

Viimeinen viikko on mennyt ihan hujauksessa, joka päivä aamusta iltaan on ollut täynnä ohjelmaa ja hommia. Alkuviikosta pidettiin poikien asuntolassa tupatarkastus Heidin ja asuntolanhoitaja Binyamin kanssa. Jokainen oppilas toi kesäksi säilöön petivaatteensa ja koulupukunsa, joiden kunto ja määrä me sitten tsekattiin. Homma hoitui hyvin nelikielisesti amhara-englanti-suomi-viittoma -sekoituksella, ja jopa ymmärrettiin kaikki toisiamme. Binyam viittoi tavaroita tuovan oppilaan huoneen numeron ja Heidi huuteli "hulet sheets, and päiväpeitto" ja mä koitin pitää kirjaa kunkin oppilaan palauttamista tavaroista. Hyvin saatiin homma pakettiin parissa päivässä ja Binyamkin oppi sanomaan "päiväpeitto".

Maanantai-iltana pyysin Haymanotin ja hänen siskonsa Workeneshin askartelemaan. Ajatuksena oli, että sisarukset tekevät veljelleen Yelekalille yllärilahjan. Yelekal on heidän vanhempien kuoleman jälkeen, alle 10-vuotiaasta saakka huolehtinut muista sisaruksista kuin aikuinen, enkä yhtään ihmettele, että hän on tosi vakava ja kantaa kaikkia maailman murheita hartioillaan. Aattelin, että vois olla kiva tehdä joku yllätys ja vähän piristää, ennenkun koulu loppuu ja he lähtevät kesäksi Addikseen orpokotiin. Tehtiin siis yhdessä hieno valokuvakirjanen, johon sisarukset rustasivat valokuvien lisäksi kiitoskirjeet ja kirjoitettiin myös diplomi maailman parhaalle veljelle :)

Askartelutalkoot

Parhaalle veljelle, rakkaudella ♥

Yelekal tykkäsi :)

Kun vanhemmat sisarukset valmistuvat kolmen vuoden päästä, he eivät enää pääse orpokotiin asumaan. Se huolettaa varsinkin Yelekalia; kuinka heidän sitten käy, missä asuvat ja joutuvatko asumaan erillään, kuinka saavat vuokrat maksettua ja ruoat ostettua... Kerrottiin sisaruksille samalla, että me halutaan heidän nyt keskittyvän kouluun ja toivottiin, ettei heidän tarvitsisi huolehtia mistään muusta, että Yelekalkin voisi olla ees vähän niinkun muutkin tavalliset teinipojat, ilman jokapäiväistä musertavaa huolta sisaruksistaan. Luvattiin siis auttaa heitä koulumaksuissa, sekä ruoan ja vuokran kanssa tulevaisuudessa, jos vain hoitavat tän koulun nyt ensin kunnialla loppuun.

Tiistaina lähdettiin käymään läheisessä päiväkodissa, jonka omistajan, Itetun, sukulaisen hautajaisissa oltiiin viime viikolla. Voi että ne lapset on vaan niin suloisia, pieniä ihanuuksia! Osa on vasta oppinut kävelemään, osa on jo varmaan kouluikäisiä.

 

Itetun ihanat lapset :)

♥

  

Lapsilla oli musiikin koe, kukin kävi vuorollaan laulattamassa ryhmää Afrikkalaiseen tapaan.

Lapset saivat takaisin kokeensa. Tehtävänä oli ollut piirtää omena. Kaikki pääsivät läpi ja saivat paljon kehuja, jee! :)

Keskiviikkoaamuna koululle pölähti parinkymmenen oululaisen nuoren joukko. Ovat porukalla kiertämässä Etiopiaa autolla kolmen viikon ajan. Pitivät mahtavan aamunavauksen, kiertelivät koulua ja lähtivät sitten kohti Addista. Olipa piristävää pitkästä aikaa jutella suomalaisten kanssa! Toki siis ollaan Heidinkin kanssa edelleen puheväleissä, mutta sen lisäksi siis ;)

Viimeisellä opetustunnilla harjoiteltiin kasiluokkalaisten kanssa kehumista ja pidettiin valokuvanäyttely kaikkien Precious Me -kuvista. 

 

Kasien viimeisellä tunnilla puhuttiin selän takana paljon hyvää.

Näyttelypöytä

Torstaina käytiin läpi kaikki koululle tulleet lahjoitustavarat ja tehtiin oppilaille niistä lahjapaketteja. Tavaraa oli melkosesti, ja ihan kaikki menivät tarpeeseen!

Lahjoitustavarat jakoon

Tytöt saivat Ilveksen pelikamppeet

Poikien futisjoukkue sai pelipaidat suoraan Englannista, Newcastlesta

Haymiksen täytyy vielä vähän kasvaa tähän paitaan

Eilen illalla käytiin teettämässä kuvia keskustassa viimeisen kerran. Ollaan käyty joka viikko teettämässä yhdessä ja samassa liikkeessä, koska tarvitsin mun kursseja varten joka viikko kuvia oppilaista ja siinä liikkeessä ne tekee tosi hyvälaatuisia kuvia (mikä ei siis ole ollenkaan yleistä täällä). Tällä kertaa reissussa menikin puolitoista tuntia, kun ensin meni sähköt ja sitten kuvientekokone temppuili. Juteltiin siinä odotellessa työntekijän kanssa, ja kysyttiin hänen nimeään. Esitteli itsensä SAMIKSI. Mitä ihmettä, kuinka voi olla täällä Sami -niminen, ihan suomalaisittain kirjoitettuna? :D 

Netti ei ole toiminut täällä koko Hosainassa pariin päivään, ja nytkin pätkii parin minuutin välein. Mentiin valokuvien teettämisen jälkeen vielä iltapalalle Lemmaan, ja siellä telkusta tuli joku tosi vakavan oloinen sotaohjelma. Vähän alkoi mielikuvitus laukkaamaan sitä katsellessa, kun tiesi, että netti on kaatunut ja yhtäkkiä tulee sellasta ohjelmaa, eikä jalkapalloa, mitä yleensä tulee koko ajan.. Toivottiin että ohjelma on historiallinen dokkari eikä uutiset.

Ollaan tehty kymppiluokkalaisen Kolokin kanssa mulle matkamuistoksi kaulakorua puutyöluokassa. Vitsi miten taitava se on, aivan upea afrikkakoru syntyi ihan noin vaan! Oon ihan supertyytyväinen, mun arvokkain matkamuistoni :)

Kolok teki tosi tarkkaa työtä

Sinitakkinen puutyön opettaja Lemma on opiskellut opettajaksi Turussa :)

Tekefa a.k.a. Snoop Dogg menossa mukana

Tällä viikolla on ns. vanhempien viikko. Joidenkin oppilaiden vanhemmat ja sisarukset on tulleet jo alkuviikosta koululle ja he asuvat lasten kanssa asuntoloissa. Koulu järjestää tällä viikolla joka päivä vanhemmille ja sisaruksille viittomakielen opetusta. Ihan mahtava ajatus tasoittaa oppilaiden kivistä tietä näin, pienin askelin kohti suvaitsevaisuutta ja ehjempiä perheitä :)

Huomenna on kevätjuhla ja sitten kouluvuosi onkin taputeltu, samoin kun meidänkin reissumme alkaa olla. Sunnuntaiaamuna lähdetään pikkubussilla kohti Addista. Ajateltiin ottaa kyytiin mukaan niin monta oppilasta kuin mahtuu, koska tosi moni kuitenkin suuntaa kohti pääkaupunkia, ja monilla ei ole vanhempia jotka tulisi hakemaan. Eilen soiteltiin Mother Teresen orpokotiin Addikseen ja sovittiin, että saatetaan ainakin pikku-Haymis, Workenesh ja Yelekal ihan perille saakka, ja käydään katsomassa että millaiseen paikkaan nää meidän ottosisarukset kesäksi menee. Mua itkettää jo nyt kun ajattelen sitä hetkeä, kun joudutaan jättämään heidät sinne, en tiiä miten ikinä selviän sunnuntaista..

Näihin yöilmapallopelitunnelmiin päättyi tämä päivä :)

 ♥ Minna